Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arvostelut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arvostelut. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, toukokuuta 05, 2007

Ismon arvio digivideoyhdistyksen foorumilla

Selailin vanhaa keskustelua Digivideoyhdistyksen foorumilla, ja silmiini osui tällä hetkellä ehkä ainoa Graffiti meissä -elokuvasta kirjoitettu arvio. Kirjoittajana on pitkän linjan lyhytelokuvien tekijä Ismo Kiesiläinen Ihmiskunnan Ainoa Toivo -ryhmästä ja yksi henkilökohtaisista idoleistani. Sydäntä lämmittää saada kuulla häneltä arvio elokuvasta.

Graffiti meissä

Graffiti meissä on erinomainen osoitus siitä, mitä yksinkertaisilla laitteilla, mutta terävällä päällä ja intohimolla saa aikaan. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että dv-kameroilla (tässä d8!) kuvatessa on todella mahdollista pistää uusiksi totuttuja tekemisen tapoja ja jähmeitä traditioita.

Elokuvan tuotantotapa sai aikanaan Digivideoyhdistyksen keskustelupalstalla murskaavan tuomion. Nyt kun olen elokuvan kahdesti nähnyt, minusta näyttää ilmeiseltä, että juuri tekijöiden ennakkoluulottomuus, into ja välinpitämättömyys totuttuja tekemisen kaavoja kohtaan tekivät tästä leffasta niin mainion. Todennäköisesti ne myös tekivät siitä ylipäänsä mahdollisen.

Itse elokuva sitten. En olisi pannut vastaan, jos se olisi rohjennut kulkea hieman kauemmas tutusta tarinastaan, ollut mietiskelyiltään hieman monitasoisempi ja johtopäätökseltään uskaliaampi, mutta yhtä kaikki: elokuva on hyvä. Etenkin näyttelijätyön välittömyys ja tarinan monet omaehtoiset kohtaukset vakuuttivat. Uskon, että suuri kiitos tästä kuuluu Miika Ullakon hurjalle draiville ohjauksessa ja ideoinnissa.

Elokuva oli kerronnaltaan runsas, mutta silti tyydyttävän yhtenäinen. D8-kameralla ja Bilteman valoilla saa johdonmukaista ja kaunista jälkeä. Tärkeintä näyttää olevan se mitä ja miten kuvataan. Kerronta oli myös omalla tavallaan rohkeaa: erikoistehosteet ja dramaattiset hetket uskallettiin ohittaa juuri oikealla tilannenopeudella. Ne jäivät vaivaamaan, pyörimään päässä. Mieleenpainuvia olivat kuvat sateessa ja lumisateessa. Myös ketju jäi mieleen. Melkein olisin toivonut, että siihen olisi vielä jotenkin palattu.

Yksityiskohtia voisi penkoa hyvässä ja pahassa, mutta se ei taida olla hyvän elokuva-arvion merkki.

Toivottavasti tällaisilla tuotannoilla saadaan sellaisia ääniä elokuvamaailmaan, jotka muuten rahan puutteessa jäisivät hiljaisiksi. Muut voivat sillä välin pähkäillä sitä, montako pikseliä pitää olla tai miten käsikirjoitus tulee oikeaoppisesti tehdä.

Ismo Kiesiläinen